Ilma-vesilämpöpumpulla pienempiin kustannuksiin
Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu vesikiertoista lämmitysjärjestelmää käyttäviin kohteisiin, eikä sen käyttöönotto vaadi porakaivoa tai maalämmön keräysputkistoa. Ulkoilman lämpöenergia siirtyy ilma-vesilämpöpumpun avulla vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, ja samalla laitteella voidaan lämmittää myös talouden käyttövesi.
Ilma-vesilämpöpumppua voidaan käyttää rakennuksen päätoimisena lämmitysmenetelmänä aina -20 asteeseen saakka. Tätä kylmemmissä lämpötiloissa pumpun rinnalle voidaan tarvita väliaikaisesti myös toinen lämmitysjärjestelmä, kuten sähkö, öljy tai puu. Pelkkään öljy- tai sähkölämmitykseen verrattuna ilma-vesilämpöpumppu kykenee jopa 50 % pienempiin lämmitysenergiakustannuksiin.
Referenssejä
Vesi-ilmalämpöpumpun historiaa
Vesi-ilmalämpöpumpun historia juontaa juurensa 1900-luvun alkuun, kun ensimmäinen patentti vesi-ilmalämpöpumppua varten haettiin vuonna 1911. Alkuperäinen suunnitelma näille lämpöpumppuille perustui jäähdytyskierrokseen ja niitä käytettiin jäähdytystarkoituksiin.
1950-luvulla vesi-ilmalämpöpumppujen käyttö lämmitystarkoituksiin tuli suosittuksi Euroopassa ja Japanissa. Suunnitelmaa parannettiin, mikä teki lämpöpumpuista tehokkaampia ja luotettavampia. 1960- ja 1970-luvuilla öljykriisi johti merkittävään kysyntään vaihtoehtoisille lämmitysjärjestelmille, mikä edelleen lisäsi vesi-ilmalämpöpumpujen kehittämistä ja valmistusta.
Viime vuosikymmeninä teknologian edistyminen on tehnyt vesi-ilmalämpöpumpuista entistä tehokkaampia ja kustannustehokkaampia. Niistä on tullut yhä suosittuja kestävänä lämmitys- ja jäähdytysratkaisuna, erityisesti alueilla, joilla ilmasto on leuto.
Vesi-ilmalämpöpumppuja käytetään nykyään laajalti asuin- ja liike-elämän tarpeisiin ja niiden on todettu olevan luotettavia ja tehokkaita uusiutuvan energian lähteitä. Niillä on tärkeä rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä.