Tässä artikkelissa kerromme, mistä maalämmön säästö syntyy, mitä maalämpö maksaa porakaivoineen, millaiseen taloon se sopii ja miten 60 prosentin kotitalousvähennys toimii, kun luovut öljylämmityksestä. Lähteinä ovat Motiva, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ja Verohallinto. Asennusta koskevat kohdat perustuvat omaan työhömme.

Mikä on maalämpö?

Maalämpöpumppu kerää lämpöä maaperästä, kalliosta tai vesistöstä ja siirtää sen talon lämmitykseen ja käyttöveteen. Pumpun tuottamasta lämmöstä noin kaksi kolmasosaa on maaperästä otettua uusiutuvaa energiaa ja noin kolmasosa tuotetaan sähköllä (SULPU).

Lämpö kerätään jollakin kolmesta tavasta (Motiva):

Lämpökaivo: kallioon porattu, ulkohalkaisijaltaan 115–165 mm kaivo, jonka putkistossa lämmönkeruuliuos kiertää. Se on nykyään yleisin tapa (SULPU) ja sopii myös kapealle tontille, mutta on yleensä keruutavoista kallein (Motiva).
Vaakaputkisto: putkisto kaivetaan noin metrin syvyyteen, Pohjois-Suomessa syvemmälle. Se on yleensä edullisin tapa, mutta vie enemmän pihaa (Motiva).
Vesistöpiiri: keruuputkisto ankkuroidaan järven tai meren pohjaan. Siihen tarvitaan vesialueen omistajan lupa (Motiva).

Lämpökerroin: 1 kWh sähköä, noin 3 kWh lämpöä vuoden mittaan

Sähkö sisään

1 kWh

Lämpö ulos

noin 3 kWh

Kun noin kolmasosa lämmöstä tulee sähköstä ja kaksi kolmasosaa maaperästä, yksi ostettu kilowattitunti sähköä tuottaa vuoden mittaan noin kolme kilowattituntia lämpöä. Lähde: SULPU.

Mistä säästö syntyy?

Säästö syntyy lämpökertoimesta. Öljylämmityksessä jokainen lämmön kilowattitunti tulee ostetusta polttoaineesta. Maalämpöpumppu ostaa sähkönä noin kolmanneksen lämmöstä ja ottaa loput maaperästä (SULPU). Siksi maalämmön käyttökustannukset ovat Motivan mukaan lämpöpumppuvaihtoehdoista edullisimmat, vaikka alkuinvestointi on tyypillisesti suurin.

Paljonko tämä pienentää juuri sinun lämmityskulujasi, riippuu talon lämmöntarpeesta, nykyisestä lämmitystavasta sekä öljyn ja sähkön hinnasta, jotka molemmat vaihtelevat. Siksi emme lupaa säästöprosenttia etukäteen. Laskurit antavat suuntaa, ja kartoituksessa laskemme säästön talosi omalla kulutuksella.

Mitä maalämpö maksaa?

Zatapin toteuttama maalämpö maksaa porakaivoineen 22 000–24 000 €. Hinta tarkentuu kartoituksessa, kun talon lämmöntarve, kaivon paikka ja nykyinen lämmitysjärjestelmä ovat tiedossa. Lisäksi saat työn osuudesta kotitalousvähennystä, josta kerromme alempana.

Pumpun teho ja kaivon koko mitoitetaan talon lämmöntarpeen mukaan. Kartoituksessa katsomme vanhat öljy- tai sähkölaskut, lämmönjaon, sähköliittymän pääsulakkeet ja tilan, johon pumppu tulee.

Tiesitkö? Pumpun ei tarvitse kattaa kovimpien pakkasten huipputehoa. Motivan mukaan maalämpöpumpun tehoksi voidaan mitoittaa noin 60–80 prosenttia rakennuksen mitoitustehosta, ja sillä tuotetaan noin 95–99 prosenttia vuoden energiantarpeesta (Motiva). Pakkashuippujen lisätehon antaa tavallisesti pumpun sähkövastus.

Huomioitavaa: Maalämpöputkiston asentaminen edellyttää rakentamislupaa kunnalta. Luvassa otetaan huomioon esimerkiksi maanalaiset rakenteet, pohjavesialueet ja suojaetäisyydet (Motiva). Autamme lupahakemuksessa.

Maalämpö vs. öljylämmitys

Ominaisuus	Öljylämmitys	Maalämpö
Lämmönlähde	Poltettava kevyt polttoöljy	Noin 2/3 maaperästä, noin 1/3 sähköstä (SULPU)
Käyttökustannus	Sidottu öljyn hintaan	Lämpöpumpuista edullisin (Motiva)
Alkuinvestointi	Järjestelmä on jo olemassa	Lämpöpumpuista tyypillisesti suurin (Motiva). Zatapilta 22 000–24 000 € porakaivoineen
Arjen ylläpito	Öljyn tilaaminen, säiliö ja hormin nuohous	Vain vähän huolto- ja tarkistustoimia (SULPU)
Lupa	–	Kunnan rakentamislupa (Motiva)
Kotitalousvähennys vaihdosta	–	60 % työn osuudesta, enintään 3 500 € henkilöä kohden vuodessa (Verohallinto)

Sopiiko maalämpö minun taloni?

Öljytalo, jossa on vesikiertoiset patterit tai lattialämmitys: Motivan mukaan vanha vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä voidaan lämmitysjärjestelmän saneerauksessa korvata suoraan maalämpöpumpulla.
Lattialämmitys ja muut matalalämpöiset järjestelmät: maalämpö toimii niissä parhaiten (Motiva). SULPUn mukaan nykyisillä pumpuilla päästään vesikiertoisilla pattereillakin lähes yhtä hyviin lämpökertoimiin.
Suorasähkölämmitteinen talo: talo tarvitsee ensin vesikiertoisen lämmönjaon. SULPUn mukaan suorasähkötalon muuttaminen vesikiertoiseksi ja maalämmölle on arkipäivää.
Kapea tontti: lämpökaivo vie vähän tilaa, joten se sopii myös kapealle tontille (Motiva).

Esimerkki: öljylämmityksestä maalämpöön

Esimerkkinä öljylämmitteinen omakotitalo, jossa on vesikiertoiset patterit. Vaihto etenee näin:

Kartoitus. Käymme talossa ja katsomme öljynkulutuksen, lämmönjaon, kaivon paikan ja sähköliittymän. Laskuun eritellään työn osuus, koska kotitalousvähennys lasketaan vain siitä.
Lupa. Lämpökaivolle haetaan kunnan rakentamislupa (Motiva).
Kaivon poraus. Kaivo porataan pihalle, ja siihen asennetaan putkisto, jossa lämmönkeruuliuos kiertää.
Pumpun asennus. Maalämpöpumppu tulee yleensä öljykattilan paikalle ja liitetään talon nykyiseen vesikiertoiseen lämmönjakoon.
Öljylämmityksen purku. Öljykattila, poltin, säiliö ja putket poistetaan. Tämä on myös korotetun kotitalousvähennyksen ehto: jos öljylämmitys jätetään rakennukseen rinnakkaiseksi lämmitysjärjestelmäksi, kyse ei ole öljylämmityksestä luopumisesta (Verohallinnon ohje).
Käyttöönotto. Säädämme lämmityksen taloon sopivaksi ja näytämme, miten laitetta käytetään.

Kun öljykattila poistuu, jäävät pois myös öljyn tilaaminen, säiliöstä huolehtiminen ja kattilan hormin nuohous. Pelastuslain mukaan tulisijat ja savuhormit on nuohottava säännöllisesti, joten talon muut tulisijat nuohotaan edelleen (pelastuslaki 379/2011). Maalämpöjärjestelmä vaatii SULPUn mukaan vain vähän huolto- ja tarkistustoimia. Lue myös lämpöpumpun huolto-opas.

Kotitalousvähennys: 60 % työstä, kun luovut öljystä

Kun öljylämmitys poistetaan ja tilalle asennetaan maalämpö, saat kotitalousvähennystä 60 % yritykseltä ostetun työn osuudesta, enintään 3 500 € henkilöä kohden vuodessa. Omavastuu on 150 € henkilöä kohden vuodessa (Verohallinto, tilanne 25.9.2026). Korotettu vähennys on voimassa vuoden 2027 loppuun (Verohallinnon ohje).

Vähennystä saa vain työn osuudesta, ei laitteista, tarvikkeista eikä matkakuluista (Verohallinto).
Verohallinnon ohjeen mukaan myös porakaivon rakentaminen voidaan rinnastaa asunnon perusparannustyöhön.
Puolisoilla on kummallakin oma enimmäismäärä. Jos vähennys jaetaan, kumpikin maksaa oman 150 euron omavastuunsa (Verohallinto).
Jos samaan työhön on saatu avustusta valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön varoista, kotitalousvähennystä ei saa (Verohallinnon ohje).
Jos öljylämmitys jätetään rinnalle, kyse on tavallisesta lämmitysjärjestelmän perusparannuksesta (Verohallinto). Siitä vähennys on 35 % työn osuudesta, enintään 1 600 € henkilöä kohden vuodessa.

Laskuesimerkki: Oletetaan, että laskun työn osuus on 8 000 € (kuviteltu luku, oman kohteesi työn osuus näkyy tarjouksessa). Jos yksi henkilö maksaa laskun, 60 % työstä on 4 800 € ja omavastuun jälkeen 4 650 €, mutta enimmäismäärä rajaa vähennyksen 3 500 euroon. Jos puolisot maksavat laskun puoliksi, kumpikin saa 60 % × 4 000 € − 150 € = 2 250 €, eli yhteensä 4 500 €.

Hallitus on esittänyt, että tavallinen vähennys nousisi vuosiksi 2026–2027 35 prosentista 40 prosenttiin ja enimmäismäärä 2 100 euroon. Muutos tulee voimaan vasta, jos eduskunta hyväksyy esityksen. Tiedotteessa ei mainita muutoksia öljylämmityksestä luopumisen vähennykseen (Verohallinto 16.6.2026). Ajantasaiset luvut ja lisää esimerkkejä löydät kotitalousvähennyssivultamme.

Rahoitus

Voit jakaa hankinnan kuukausieriin ilman käsirahaa. Ajantasaiset ehdot ja edustava esimerkki löytyvät rahoitussivulta.

Pyydä kartoitus

Asennamme maalämpöä Porin, Turun ja Tampereen seudulla. Kartoituksessa katsomme myös, olisiko talollesi parempi ratkaisu vesi-ilmalämpöpumppu, joka ei tarvitse kaivoa. Lue lisää maalämpöpalvelustamme ja öljylämmityksen vaihdosta, tai pyydä maksuton kartoitus. Voit myös soittaa numeroon 044 237 7447.

Maalämpö omakotitaloon: hinta, lämpökerroin ja kotitalousvähennys