Ilma- ja maalämpöpumppujen käyttäjät eivät ole voineet välttyä tänä syksyä pinnalla olleista uutisista, joiden mukaan tulevasta talvesta ennustetaan lämmityskustannusten osalta poikkeuksellisen ankaraa. Tämä uutinen on saanut monet ilmalämpöpumppujen käyttäjät miettimään miten selvitä tulevasta talvikaudesta ilman suuria kustannuksia?
Pientalojen osalta ollaan varsinkin nähty suotuisia tuloksia ilma- ja maalämpöpumppuja käyttämällä, jolloin sähköntehon huipputehon tarvetta voidaan vähentää jopa 10 prosentin verran. Huipputehon tarvetta saadaan lisäksi vähennettyä siirtymällä maalämpöpumppujen täystehomitoitukseen. Lisäksi uusimmissa lämpöpumpuissa on huomattavasti paremmat lämpökertoimet kylmempiin olosuhteisiin kuin mitä vastaavasti vanhemmissa malleissa on tarjolla.
Voivatko ilmalämpöpumppujen käyttäjät huomioida kulutushuiput tinkimättä asumismukavuudesta?
Sähkön tarve ja käyttötaso kasvavat huomattavasti talvikaudella. Keskimääräinen kysynnän kasvu on 10-15 prosenttia ajoittuen aamuyön tunteihin. Daikinin tuotepäällikkö Jussi Kummu toteaa ”Jokainen lämpöpumpun omistaja voi osaltaan auttaa sähkönkulutuksen tasaamisessa. Suomessa sähkönkulutus laskee puolen yön jälkeen ja alkaa kohota jälleen noin kello 6 aamulla”.
Kysynnän huipputunteihin voidaankin varautua muun muassa asettamalla lämpöpumpulle hieman korkeampi lämpötila-asetus ajoittuen aamuyölle. Näin aamuyön kohonnut lämpötila varastoituu niin ikään lämpönä talon seiniin ja lattioihin, joka puolestaan heijastuu aamupäivällä vähentyneeseen lämmitystarpeeseen. Käytännössä 3-4 tunnin ekstralämmitys riittää varastoimaan lämpöä rakenteisiin. Toki jokainen rakennus on yksilöllinen ja eri rakennuksilla on pieni viive lämmityksen tarpeessa. Tämä voi vaihdella rakennuksien välillä jopa 3-5 päivää. Viive voidaan käytännössä huomioida myös kovempiin pakkasiin varautuessa.
Käytännössä tämä näkyy niin, että sisälämpötilaa nostetaan 23-24 asteeseen lauhan sään aikana, ja kohotettua sisälämpötilaa ylläpidetään 2-3 vuorokauden ajan. Tällä tavoin voidaan saavuttaa paras hyötysuhde lämpöpumpun osalta. Muutaman vuorokauden tehostetun lämmityksen jälkeen ilmalämpöpumpun asteet voidaan palauttaa 22 asteen tasolle, ja sähköpattereiden osalta 20 asteeseen. Näin lämmitykseen tarvittava sähköteho pysyy alhaisempana.
Kummu arvioi, että ilmalämpöpumppujen optimoidulla käyttötavalla saadaan aikaan merkittäviä säästötoimia valtakunnallisesti. Suomessa on käytössä yhteensä noin 600 000 ilmalämpöpumppua, ja huipputehon säätötoimilla näkyy säästö valtakunnallisella tasolla jopa sadoissa megawateissa.
Lämpöpumppujen merkeissä ja malleissa on eroja
Ilmalämpöpumppujen mallit ja merkit eroavat ajoittain huomattavasti toisistaan. Kummu kehottaakin tutkimaan eri lämpöpumppujen merkkejä ja malleja asiantuntijoiden opastuksella. Zatap Oy on myös osaltaan huomannut laitehuoltojen määrän kasvaneen tämän syksyn aikana, kun laitteita ollaan tehostettu valmiiksi tulevaa talvikautta ajatellen. Ilmalämpöpumppujen osalta vaihtelee niin hintahaitari melko suuresti, sekä laitteiden väliset hyötysuhde ja teho ovat myös selkeästi eroavia.
Laitteen hankinnassa on suositeltua kiinnittämään huomiota erityisesti lämmitystehoon kilowateissa sekä SCOP-arvoon ja energialuokkaan. Käytännössä mitä korkeampi SCOP ja teho, sitä tehokkaampi laite on myös kylmien kelien aikana. Ilmalämpöpumpun valinnassa ei ole kuitenkaan suositeltua valita niin sanottua ylikokoista ilmalämpöpumppua, sillä pumpun pieni ottoteho on tärkeää, eli käytännössä tehokkuus, jolla pumppu käy jatkuvasti ilman katkoja.
Suomessa on ilmalämpöpumpun osalta korostunut myös pumpun tehokkuus ja korkea hyötysuhde, näin saadaan säästöä myös kovien pakkasten aikana. Pienitehoisen pumpun osalta puolestaan ei saada aikaan suurinta mahdollista säästöä. Ilmalämpöpumppu tarvitsee myös rinnalleen toisen lämmitysjärjestelmän, joka on jatkuvasti käytössä. Kahden lämmitysjärjestelmän avulla saadaan varmistettua tasainen sisälämpötila myös sulatusjakson aikana.
Mikä on ilmalämpöpumpun oikea hyötysuhde?
Mitä ilmalämpöpumpun hyötysuhde käytännön tasolla tarkoittaa? Käytännössä 1.1.2013 astui voimaan EU-energialaitemerkintä, joka koskee huoneilmastointilaitteita. Laitteiden energiatehokkuuden merkintä on puolueeton. Energialuokkia on jaettu jokaiselle laitteelle kolme direktiivin kolmen ilmastovyöhykkeen mukaan.
Laitteen hankinnassa kannattaa huomioida niin ilmastovyöhykkeen energialuokkaa sekä SCOP-arvoa jonka laitteen markkinoija ilmoittaa. Suomi kuuluu EU-luokituksessa kylmimpään vyöhykkeeseen, joten laitteen ominaisuuksissa tulisi olla maininta laitteen sopivuudesta myös kylmempään ilmastoon. Suurin osa myytävistä ilmalämpöpumpuista on varustettu sekä lämpö- että viilennysominaisuuksilla ollen näin sopivia vaihteleviin vuodenaikoihin ja mukautuen kuluttajien erinäisiin tarpeisiin Suomen vaihtelevissa sääolosuhteissa.
Lähdeartikkeli: tekniikanmaailma.fi
